Numismaatikoiden tietopankki

Suomen Numismaatikkoliiton kotisivuilta löytyvät jäsenyhdistysten yhteystiedot: http://www.numismaatikko.fi/index.php/jasenet/jasenyhdistykset . Etsi sieltä lähin ja käy näyttämässä kolikkoa jollekin keräilijälle. Tuollaisia kotitekoisia kahdesta kolikosta askarreltuja tekeleitäkin on liikkeellä, jo...

Tässä linkki toiseen viestiketjuun, jossa on vastaavanlainen kysymys:
viewtopic.php?f=3&t=7629

Eli kyseessä on rahanlaskennan yhteydessä käytetty leima, joka ei ainakaan millään tavoin nosta setelin arvoa.

JM

Kuvien perusteella on vaikea sanoa mitään. Noita kolikoita kun on usein vaikea erottaa toisistaan, vaikka ne olisivat edessä pöydällä suurennuslasin alla. Vertaa kolikoitasi muihin noista kahdesta eri metallista valmistettuihin 5 mk kolikoihin, jolloin erot voivat paljastua. Tuo messinkiraha esim. h...

Tuo on pelkkä tekele, jolla ei ole minkäänlaista numismaattista arvoa. Molemmat puolet ovat täysin identtiset setelipaperissa näkyvät kuidut mukaan lukien. Tuossa käytetty vesileimallinen paperi sisällä lainkaan kuituja, vaan kaikki kuituviivat tulevat paperissa olevista kuvista. Kyseessä on väritul...

Kyllä ja ei. Kannattaa säilyttää leikkeinä Jos olet aikeissa laittaa postimerkit myyntiin, ne kannattaa pääsääntöisesti säilyttää leikkeinä. Mikäli merkit ovat sailyneet hyvässä kunnossa leikkeillä tähän saakka, eivät ne samalla tavalla säilytettyinä huonommiksi jatkossakaan muutu. Sen sijaan pestyi...

Askon Keräilyraha kauppaa vastaavanlaista nippua hintaan 98 euroa:
http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/ ... oteid=6908

JM

Pahoinpidelty kuparinen Suomen 10 penniä aikaväliltä 1919-1940.



JM

Kolikko on käsitelty hapolla, jolloin sen pintakerros on liuennut joka puolelta tasaisesti pois. Ihan samalla kuin on tehty toisessa viestissä mainitulle 5 pennin kolikolle. Keräilyarvoa sillä ei ole. Vastavaanlainen esimerkki löytyy mm. täältä: http://www.coincommunity.com/forum/topic.asp?TOPIC_ID=...

Kolikko on käsitelty hapolla, jolloin sen pintakerros on liuennut joka puolelta tasaisesti pois. Keräilyarvoa sillä ei ole.

Vastavaanlainen esimerkki löytyy mm. täältä: http://www.coincommunity.com/forum/topi ... _ID=240436

JM

Kuten kolikon kääntöpuolella olevat jäljet paljastavat, syventymä on isketty kolikkoon jälkikäteen. Ehkä Juan Carlos ei jotakuta jostakin syystä miellyttänyt, ja reikä päässä on mielenilmaus kuningasta kohtaan. Kolikko on juuri ja juuri 2 euron arvoinen.

JM

Jos pois leikkattava paperikaistale on hyvin kapea, paperi taipuu ja lopputuloksena voisi olla juuri tuossa setelissä näkyvä aaltomainen leikkausjälki. Ihan samalla tavalla kävi joskus, kun leikkasin aikoinaan huonolla paperileikkurilla alle 5 millimetrin levyisiä marginaaleja paperiarkeista. Kai va...

Onkohan tuossa yksi nolla liikaa? 10000 markan kolikko vuodelta 1923 löytyisi netistä helpommin.

JM

Tuosta kolikosta on olemassa väärennöksiä, kuten esim. kiinalaisten tekemä hyvin aidon näköinen replika. Keräilyarvoa tuollaisilla tekeleillä ei ole.

JM

Suomen Filateliapalvelu Oy. Satakunnantie 31, PL 5, 20251 TURKU.

1, 2 ja 3 kopeekan vaihtorahamerkkejä on tosiaankin painettu kahta eri tyyppiä, joista ensimmäinen vuonna 1915 ja toinen vuonna 1917. Ensimmäisesen tyypin tunnistaa selvimmin siitä, että merkin kääntöpuolella olevassa painatuksessa on mukana kaksoiskotka. Ensimmäinen tyyppi on näistä se arvokkaampi,...