Antiikin kolikoiden puhdistus?

Tietoa rahojen säilytys- sekä puhdistusmahdollisuuksista. Huomioi, että rahan puhdistus voi vahingoittaa rahaa ja näin myös alentaa sen arvoa!

Valvoja: Moderaattorit

jarzan64
Viestit: 1
Liittynyt: 13 Syys 2014 18:51

Antiikin kolikoiden puhdistus?

Viesti Kirjoittaja jarzan64 » 13 Syys 2014 19:05

Tuossa jokunen vuosi sitten aloitin Rooman keisarikauden hopeadenaareiden keräilyn. Kokoelma karttuu hissukseen, sillä hyväkuntoisilla rahoilla näkyy olevan lähellä kipukynnystä oleva hintataso.

Minua ovat jääneet askarruttamaan antiikin metallirahojen puhdistusohjeet. Esimerkiksi Holmastolta ja luotettavilta brittiläisiltä rahaliikkeiltä olen ostanut denaareita, jotka ovat puhtoisia kuin vain vähän aikaa käytössä olleet rahat - mutta parintuhannen vuoden aikana ne lienevät välillä olleet törkyisessäkin kunnossa. Niitä on siis arvatenkin puhdistettu, kenties jopa kiillotettu. Ovatko nämä nyt sitten arvottomampia kuin vastaavan ikäiset ja pahastikin patinoituneet rahat? Tekeekö tavallinen harrastaja pahan töppäyksen, jos käyttää antiikin kolikoihin jotain puhdistusmenetelmää, joka ei sinänsä tuhoa jo tuhansia vuosia murjoontunutta rahaa? Lyöntikiiltoisiahan näistä ei tietenkään ole enää yksikään tuon ikäinen raha.

Korostan, että kyseessä eivät ole huippuarvokkaat rahat, korkeintaan tuollaiset 100-200 euroa/kpl hintaiset yksilöt. Mutta kertokaahan te paremmin asioista perillä olevat numismaatikot lisää tästä aiheesta. Kiitän jo etukäteen.

JaniO
Viestit: 437
Liittynyt: 19 Touko 2010 19:02

Re: Antiikin kolikoiden puhdistus?

Viesti Kirjoittaja JaniO » 14 Syys 2014 08:26

Mikäli rahojen hopeapitoisuus on suuri, kuten juuri esim. keisariajan alun denaarien, niin nehän eivät reagoi maassa oleviin happoihin samalla tavalla kuin esim. kuparikolikot, jonka vuoksi ne eivät syövy. Tämä johtuu siis puhtaasti jalometallien kemiallisista ominaisuuksista. Joten jos tällainen raha on kaksituhatta vuotta sitten maahan tippuessaan on OK kunnossa, niin eipä tänä aikana siihen paljon muutoksia tule, jollei jälkikäteen saa lapion iskuja tms. Eli riittää, kun mullat kevyesti rapsuttaa pinnalta pois. Tämän jälkeen raha on mainitsemassasi kunnossa.

Roomassahan tosin denaareiden ja myöhemmin antoninianusten hopeapitoisuus lähti laskemaan kuin lehmänhäntä ja siitä huolimatta rahat saattavat olla priimakunnossa. Syy lienee siinä, ettei Välimeren maaperä ole samanlainen kuin meillä Suomessa, vaan se on armollisempi rahoille, jolloin kuparikin säilyy hyvin. Tämänhän näkee jo siinä, että kun katsot Suomesta vasta löytynyttä 1700-luvun ruotsalaista kuparirahaa ja vertaat sitä 2000 vuotta maassa olleeseen roomalaiseen rahaan, niin kunto on aikalailla sama.

Ja mitä tulee puhdistamiseen, niin pääsääntö on että jalopatinaa ei saa yhdestäkään rahasta koskaan poistaa. Se laskee aina rahan arvoa riippumatta rahan iästä ja alkuperästä. Nätti patinahan usein nostaa rahojen arvoa. Puhdistamista en suosittele, jolloi se ole aivan välttämätöntä ja mikäli sen osaa tehdä siten, että siitä ei jää jälkiä.

Toki mainitsemiasi rahoja on varmaan saatettu varovaisesti puhdistaa, mutta kiillottamiseen en usko. Halvimmillaan hieman kuluneempia (yleisempien keisareiden) denaareita saa Suomestakin jo parilla kympillä, joten jos hankit 100-200 euron hintaluokan denaareita, niin niiden kuuluu ollakkin lähellä priimakuntoa. Toki harvinaisten keisareiden (esim. Gordianus II, Pupienus, Balbinus, Galba, Vitellius, jne) kohdalla tuo hintahaarukka ei kyllä yleensä riitä, vaikka raha olisikin selvästi kulunutkin.

Vastaa Viestiin