5 mk v.1946

[cashier]

Tervehdys! Mulla on tommonen kolikko. Keräilijän oppaassa, 2008, kerrotaan että kolikkoa on lyöty kahdesta eri materiaalista. Joten hinnoittelu tapahtuu messinki-rahan mukaan.
Tää toinen mun 5mk:n raha 1949, (leveä H), messinkinen, painaa 4,55g. Koska -46 painaa tasan 5g, on tummempi, jotenkin harmaampi, oisko mahdollista, että olisi tosta, 618.000:n määrästä. Messikinsiä
kun on yli 11.000.000 kpl. Niin jos??? Niin olisko minkä arvoinen?

[VHi]

Olen jostain lukenut että messinkisen erottaminen alumiinipronssisesta ei olisi mahdollista luotettavasti kuin jonkinlaisella elektrolyysillä tai mikä lie semmoinen sähkömittaus nyt onkaan? Tuo erittäin pieni painoerohan saattaa johtua vaikka mistä.

[antti r]

Alla olevassa linkissä on ihan hyvä tunnistustapa, mutta täysin varman tuloksen saa vain ehkä metallianalyysillä.
Ja painon mukaan erottaminenkin onnistuu varmaan vain kiertämättömillä kolikoilla - luetteloiden painot kun ovat kiertämättömille kolikoille.

http://i10.photobucket.com/albums/a115/ ... itesti.jpg

[markkaa]

Olisi varmaan parempi unohtaa tuo ALPR kolikon paikka kansiossa.
Itse sitä aikoinaan paljonkin tuumailin.

Vierailin kerran erään vanhan kaartin keräiijän luona ja koska hän oli laboratorion päällikkö,otaksuin saavani
varman vastauksen.
Mutta eipä ollutkaan asiaan selvyyttä ja silloin lopetin kyselyt.

Ennen sitä vierailin erään kauppiaan luona ja hän tarjosi sellaista ostettavaksi.
Kysyin ,kuinka se on todettu.
Sain vastauksen: en minä nyt sitä muista ,mutta se on kerran katsottu sellaiseksi.

Arvaa ostinko !!!
Kerran oli huutonetissä myynnissä ,ja satuin vierailemaan kauppiaan luona.
Hän kysyi,että onko se raha alpr, vastasin,että sinullahan se on myynnissä huutonetissä,kait sen olet varmentanut.
Onhan niitä ollut myynnissä mutta kukapa tietää mitä ne ovat.
Olipa kerran niinkin myynnissä,että voi palauttaa,jos ei ole alpr raha.
Eli myynnissä oli ,mutta sai palauuttaa ellei ollutkaan.
Ja kokemukseni mukaan pitempään keräilijänä olleet eivät tiedä sitä,mutta sitten "besserwisserit" kyllä tietää,vaikka keräilyä takana on 1,5 viikkoa.
Näissä 1946 kolikoissa on kyllä joskus ominaisuutta ( olemus) jonka 50-50 tilanteessa voisi jakaa kahteen kasaan.
Ja oman kokemukseni perusteella siten,että n. 5 kpl sadasta ,voisi laittaa kasaan ,jossa alpr-mahdollisuus.
Ja tämäkin vain mutu meiningillä ja vaatii kyllä useampia vuosia molempia metalleja käsitellessä.
Alpr ei ota niin herkästi väriä kuin ms ,mutta kolikkokasoissa löytyy hieman kaiken sävyisiä rahoja.
Aika kingi on se ,joka pokkana sellaisen myy.
Jos se helppoa olisi ,niin tuskin sitä olisi jätetty siten kuin se sny:llä on.
Ainakin omassa kansiossa on tyhjä paikka ja varmaan jääkin.
Hyvä olisi kuulla ,kuinka hyvin ovat muut saaneet paikan täytettyä.
Ei kannata mainita siitä Yliopiston tutkijasta,se on myyntipuheita.
Toki ,kaikki kun kehittyy,niin jo huomenna voi olla varma,helppo ja edullinen keino todeta asia varmaksi.

"No emmä ny tiiä,sellanen puutarhajyrsin"

[cevy]

Olisi varmaan parempi unohtaa tuo ALPR kolikon paikka kansiossa.
Itse sitä aikoinaan paljonkin tuumailin.
Toki ,kaikki kun kehittyy,niin jo huomenna voi olla varma,helppo ja edullinen keino todeta asia varmaksi.

"No emmä ny tiiä,sellanen puutarhajyrsin"

Minä ratkaisin tuon ongelman (omasta mielestäni) pelkästään kolikoiden värien perusteella. Eli kansiossa tuolla kohdalla on ainoastaan "mutu" tuntumalla alumiinipronssi ja messinki kolikko.
Laboratoriokokeilla saa kyllä varmistuksen kumpaa seosta ko. kolikko on, mutta ketä kiinnostaa enää sen jälkeen kolikko, josta on pala pois?

Ps. Antin laittama linkki on minun laittamiini mallikuviin, jotka perustuu vain omiin kokemuksiini.

[Tuukka]

Itsellä meni niin, että huusin yhdistyksen huutokaupasta kohteen jossa oli AlPr vitoset 1930-1946(poislukien 32 ja 39, muistaakseni).
Asiaa sen kummemmin varmistamatta tuon nelikutosen kansioon laitoin...

[antti r]

Hyvä olisi kuulla ,kuinka hyvin ovat muut saaneet paikan täytettyä.
Ei kannata mainita siitä Yliopiston tutkijasta,se on myyntipuheita.
Toki ,kaikki kun kehittyy,niin jo huomenna voi olla varma,helppo ja edullinen keino todeta asia varmaksi.

Joskus pähkäilin asiaa, mutta katsoin helpommaksi jättää vain yhden paikan kyseisen vuoden rahalle.

"No emmä ny tiiä,sellanen puutarhajyrsin"

Nimenomaan, ainakin täälläpäin

[markkaa]

Hienoa ,että tuli jo pari kommenttia.
Juuri tuota cevyn tapaa koitin tarkoittaa kolikon"olemuksella"
Jokseenkin niin voisi tarkentaa ,että jos kaataisi kottikärryllisen näitä vitosia ja alkaisi siitä vaan jakaa omasta mielestään alpr ja messinki kolikot eri kasoihin,vuosilukuja katsomatta , niin juuri värin ( olemuksen) perusteella
pääsisi varmaan hyvään tulokseen (kun vuodet tarkastaisi).

toki on myös noita loppupään messinkikolikoita ,joita oli saattanut mennä "väärään" kasaan.
Mutta kuitenkin suurin osa vuoden 46 kolikoista olisi kuitenkin "oikeaas" osastossa.
Sitten voisi ehkä hieman koitta tarkentaa "saalista" ,sillä omien kokemuksieni perusteella "vajaalyöntisiä" messinkirahoja on huomattavasti enemmän.
Eli voisi vielä noukkia niitä ja mutu kasa pienenee.
Mutta koska itselläni on ollut 50-lukulaisia ,joissa alpr -olemus ,en aivan uskaltaisi varmana pitää.
Onneksi taas noita loppupään kolikoita on käyttämättöminä paljon,ja niiden värivivahteet saattaisi olla merkkinä MS-kolikoista.
Mutta kun lähdetään myymään :
toki sen voi kertoa olevan oman tulkinnan värin mukaan,tai ostettu huutokaupasta alpr -kolikkona , mutta tuskin monikaan uskaltaa palleja pantiksi laittaa aitoudesta.
Itse olen myös joskus myynyt 46 -alpr kolikon,mainiten kuvauksessa ,ettei ole alpr tietoa muuten kuin kehykseen
kirjoitetussa tekstissä.
Lisäksi mainitsin silloinkin,ettei näistä näytä kukaan todella osaavan sanoa,vaikka sillointällöin on myynnissä.
No ei mitään ,kaikki keräilytyylit ovat erilaisia ja hyvä niin .
Olisiko JM :lla tähän asiaan valaistusta !!!!
Hän varmaan tutkinut enemmän kolikoita kuin moni yhteensä

takuulla,sano tampereen flikka

[cashier]

Oikein paljon kiitoksia, asiantuntija lausuinnoista. Ja vieläkin luen niitä lisää, oikein mielelläni. Mutta??? Niitä kun on myyty, ostettu, huutokaupattu jne. Sanokaa joku, noin-hinta, arvo, mitä se voisi olla, jos se on oikeesti se vähemmän painettu(alpr.). Että jatkanko uuden mersun ostohaaveita vai etsinkö satasen tai parin, "kauppakassia?"

[Coin]

Että jatkanko uuden mersun ostohaaveita vai etsinkö satasen tai parin, "kauppakassia?"

Suosittelen ennemmin bussilippua.... Tuo variantti olisi parempi unohtaa kaikista luetteloista kokonaan listaamatta. Ja 618 000 on suomalaisittain vielä iso lyöntimäärä.

[-JJH-]

Tuosta varmentamisesta - itselläni ei ole tässä käytettävissä noita vanhoja vitosen kolikoita kuin yksi, joten otoskoko on hieman pienehkö. Mutta lähestyen näin "tieteelliseltä" kantilta asiaa metallurgiaakin opiskelleena, niin jossain määrin alumiinipronssisen kolikon sähköisen ominaisvastuksen pitäisi poiketa messinkisen kolikon ominaisvastuksesta. Numimaatikkoliiton lämiskä antaa seuraavaa:

5 markkaa alumiinipronssi - 920Cu, 60Al, 20Ni
5 markkaa messinki - 930Cu, 70Sn

Eli kuparia on likipitäen sama määrä molemmissa, mutta toinen on seostettu alumiinilla ja nikkelillä, kun taas toisessa on tinaa. Näistä alumiinilla ja nikkelillä on muistaakseni tinaa pienempi ominaisresistanssi, joten tulisi mieleeni, että periaatteessa alumiinipronssisen kolikon sähköisen vastuksen pitäisi kaiketi olla pienempi kuin messinkisen kolikon...

Ihan näin testimielessä, että kokeilen teoriaani, otin pari sattumanvaraista, suurin piirtein samankokoista, kolikkoa tuosta myyntikasastani nenän edestä. Käsiin osui Neuvostoliiton 2 kopeekkaa 1924 kupari/pronssiraha ja Neukkulan kupari-nikkelinen 50 kopeekkainen 1964. 2 kopeekkaisen vastukseksi pompahti yleismittarilla noin 0,8 - 1,0 ohmia ja kuparinikkelisen 50 kopeekkaisen vastukseksi pompahti 5,0-6,0 ohmia. Aika huomattava ero, toki tämä oli vain teorian testaamista, mutta tulokset ovat oikeansuuntaisia.

Toinen kolikoista oli seostettu nyt huomattavasti jo nikkelillä, joten se jo näkyi tuloksessa. Messinkisessä vitosessa on tämän sijaan vielä tinaa, jonka ominaisvastus tosiaan on vielä tuota nikkeliä suurempi, niin voisin jossain määrin kuvitella, että jonkinlainen ero pitäisi syntyä alumiinipronssisen ja messinkisen vitosen sähköisen vastuksen välillä. Näppärin varmaan samantien osaa jo plokata 1928-1942 vitosen ja verrata sen vastusta 1947-49 vitoseen Jos näitä kolikoita suurempi määrä jollakulla yleismittarin haltijalla, niin voisi varmaan tehdä esmes excel-taulukon mittauksistaan, jolloin voidaan todeta, näkyykö vastuksissa jotain selkeästi erottuvaa trendiä vai ei.

-JJ-