Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry.
Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry.
Tietopalvelu |
Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry.
|
Näyttelyn ruotsalaisissa 1700- ja 1800- luvun seteleissä nimellisarvo on mainittu myös suomeksi, kuten seteleissä 9 taalaria kuparirahassa 1771 ja 8 killinkiä 1840.
Kaarle X Kustaa oli antanut Johan Palmstruchille toimiluvan pankkiliikkeen perustamista varten. Pankki aloitti seteleiden liikkeelle laskun vuonna 1661. Yritys koki vararikon. Valtakunnan säädyt otti pankin haltuunsa. Vuonna 1668 perustettiin Riksens ständers bank - sittemmin Sveriges Riksbank.
Kaarle XII:n sotatappioiden jälkeen seteliraha hyväksyttiin virallisesti. Verotuksessa seteliraha tuli käyttöön vuodesta 1726 alkaen. Valtio hankki runsaasti tuloja setelinannollaan. Kansa ei ollut halukas vaihtamaan metallirahaa paperiseteleihin. Suomessa käytettiin ruotsalaisia seteleitä vielä Venäjään liittämisen jälkeenkin 1840-luvulle saakka.
Ensimmäiset Venäjän assignaatit, maksumääräykset laskettiin liikkeelle vuonna 1769. 1840-luvun alussa käyttöön tulivat talletussetelit, joita alettiin vaihtaa assignaattien kanssa luottoseteleihin. Venäjällä rahan arvo pysyi suhteellisen vakaana 1800-luvun lopulla vuonna 1905 hävittyyn Japanin sotaan saakka. Vuonna 1897 rupla sidottiin kultaan. Kirjava setelikanta uusittiin vuonna 1898. Uusi rupla vastasi n. 0,774 g puhdasta kultaa. Rupla vastasi tuolloin 2,66 Suomen markkaa.
Syvenevän inflaation johdosta kansa alkoi koota metallirahaa sen metalliarvon vuoksi ja hylki arvonsa menettänyttä paperirahaa. Metallirahojen valmistus lopetettiin ja ne korvattiin 1. maailmansodan alettua vaihtomerkeillä, ohessa olevilla pienikokoisilla seteleillä.
Vaihtorahan puutteessa alettiin painaa Romanovien 300-vuotisjuhlapostimerkkejä paksulle paperille. Liimattomalle selkäpuolelle painettiin vaihtorahaa osoittava teksti.
Venäjän seteleitä myös kuvitettiin hallitsijoiden muotokuvilla. Pietari Suuren ja Katariina Suuren muotokuvat koristivat teknisesti ja taiteellisesti korkeatasoisia Venäjän suurimpia 500 ruplan ja 100 ruplan seteleitä. 500 ruplan setelistä tunnetaan yli 100 erilaista varianttia. Osa seteleistä on valmistettu heti vallankumouksen jälkeen. Tsaarinajan setelit julistettiin mitättömiksi.
Suomen Pankki sai laskea liikkeelle kopeekka- ja ruplamääräisiä pienseteleitä vähitellen vuodesta 1811 alkaen. Ensimmäiset markkamääräiset setelit otettiin käyttöön 9.6.1860 pian markka-asetuksen jälkeen. Markan seteleitä valmistettiin vuosina 1860-1869 n. 2,8 miljoonaa kappaletta. Nämä saivat rinnalleen Faddejevin suunnittelemat 3 markan, 12 markan, 40 markan ja 100 markan setelit.
Vuoden 1898 setelisarjan aiheet ovat Aleksanteri II:n patsaan jalustaveistoksista lukuun ottamatta 50 markan setelin aihetta, joka on saatu J. L. Runebergin patsaasta. Setelisarja on laadittu professori C. G. Nystenin ehdotusten pohjalta. Patsaiden tekijä, kuvanveistäjä Walter Runeberg, tarkisti piirustukset ennen setelien valmistusta.
-500 markkaa, Patria (isänmaa: Suomi ja laki)
-100 mk Labor (työ: maanviljely ja teollisuus)
-50 mk Suomi
-20 mk Lux (valo: tiede, taide)
-10 mk Pax (rauha)
- 5 mk Patria (isänmaa: Suomi ja laki)
Setelisarjan 1898 etusivut eivät kestäneet kulutusta: painoväriä irtosi ja paperin laatu ei vastannut odotuksia. Tämä näkyy seteleissä.
Eliel Saarinen, kansallisromantiikan tuoja setelitaiteeseen, suunnitteli jo tyypin 1909 setelit. Symmetrisyys ja suomalainen maisema ovat luonteenomaisia piirteitä 5 markan 1909 setelissä. Näyttelyn 5 markan seteleistä kaksi alinta valmistettiin Kansanvaltuuskunnan aikana vuonna 1918. Maan virallinen hallitus julisti nämä setelit (sarjanumerot 19397001-20789000) laittomiksi.
Suomi siirtyi kultakantaan 1.7.1878. Niinpä Suomen Pankin tuli lunastaa kullalla kaikki liikkeelle laskemansa setelit - riippumatta siitä oliko niiden arvo ilmoitettu hopeassa tai kullassa. Tämä näkyy myös setelien teksteissä.
Hopean menekki ja samalla vaihtorahan puute kasvoivat sodan aikana. Senaatti teki päätökset piensetelien valmistuksesta vuosina 1915 ja 1916. Vuoden 1916 markan piirsi Väinö Blomstedt.
25 ja 50 pennin rahat tulivat käyttöön vasta vuonna 1918.
Vaasan Osake Pankki sai vuonna 1918 luvan laskea liikkeelle valtiolle lainaamansa summan edestä maksuosoituksia, joista ohessa on 100 mk:n seteli. Kansanvaltuuskunnan valmistuttama raha menetti arvonsa, kuten oheinen 100 mk 1909 sarjanumeronsa perusteella.
Suomen Pankki laski liikkeelle myös omia shekkejään, "väliaikaisia seteleitä", vuonna 1918.
Vuonna 1918 monet yritykset käyttivät vaihtorahan puutteen vuoksi omia vaihtomerkkejään, joiden nimellisarvot olivat yleisimmin 5, 10. 25 ja 50 penniä.
Specimen- leima merkitsee seteleihin leimattuina, painettuina tai perferoituna (lävistettynä), että kysymyksessä on näytekappale. Erityisesti ulkomaan pankkeihin toimitettiin näitä ennen uusien setelien liikkeelle laskua. Näissä seteleissä kuvataan "valoisaa uskoa tulevaisuuteen".
Setelien leikkauspäätöstä valmisteltiin salassa vuoden 1945 aikana. Tammikuun 1. päivänä 1946 määrättiin kaikki mallien 1922 ja 1939 500 markan, 1000 markan ja 5000 markan setelit leikattaviksi keskeltä poikki. Setelin vasen puoli jäi pakkolainaksi valtiolle 2 %:n korolla vuoteen 1949 saakka. Oikea puolikas jäi arvoltaan puolittuneena setelin omistaneelle, mutta ne olivat laillisia maksuvälineitä ainoastaan 16.2.1946 saakka. Oikeat puolikkaat piti vaihtaa helmikuun loppuun 1946 mennessä uusiin 1.1.1946 liikkeelle laskettuihin, vuosiluvulla 1945 varustettuihin seteleihin.
Tämä setelisarja korvasi vuosiluvuilla 1922 ja 1939 merkityt setelit, jotka tuli vaihtaa uusiin seteleihin helmikuun loppuun 1946 mennessä. Tätä vanhempien setelien voimassaolo oli lopetettu jo 1.7.1945.
Monet pitävät Suomen komeimpana setelinä Aarne Karjalaisen suunnittelemaa 5000 markan seteliä 1939 (tyyppi 1940). J. W. Snellmanin muotokuvan piirsi Signe Hammarsten Jansson, joka oli Tove Janssonin äiti. Tämä on ensimmäinen seteli, jossa on tunnetun suomalaisen henkilökuva.
Tässä setelissä on painatustekninen uutuus, ns. iirispainatus. Väri muuttuu vähitellen toiseksi: tummansinisestä sinipunaiseksi.
Eliel Saarisen suunnittelema ensimmäinen setelisarja on varustettu vuosiluvulla 1909. Hänen klassiset kuva-aiheensa jatkuivat 5,10,20,500 ja 1000 markan seteleissä 1945. Aarne karjalaisen 5000 mk 1940 sai "värittömämmän" sovelluksen vuoden 1945 sarjassa, johon Signe Hammarsten Jansson piirsi uudenmalliset 50 ja 100 markan setelit.
Eliel Saarisen kuvaama 1000 markan setelin järvimaisema löytyi Mäntyharjulta hänen vanhemmilleen viime vuosisadan alussa rakennetun talon venelaiturilta katsottuna.
Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät jo vuonna 1949 Tapio Wirkkalan valmistamat uudet setelien mallit. Nimellisarvoltaan suurimman kuva-aiheeksi sovittiin J. W. Snellmanin, toiseksi suurimman K. J. Ståhlbergin ja kolmanneksi suurimman J. K. Paasikiven kuva. Setelien nimellisarvot 10000, 5000, 1000, 500 ja 100 markkaa vahvistettiin vuonna 1952 ja ns. dollarikoko 142 mm x 69 mm vuonna 1955. Setelikoko säilyi markkakauden loppuun saakka. Setelien tyyli on yksinkertainen ja koruton.
Taiteilija Aarne Karjalainen sai 500 ja 100 markan setelien uudistamisen tehtäväkseen. Nämä rahat 500 mk 1956 ja 100 mk 1957 tulivat käyttöön vuonna 1957.
Vuoden 1963 alussa laskettiin liikkeelle rahanuudistuksen yhteydessä uusi setelisarja. Uudessa setelissä 1 markka vastasi aiemman setelin 100 markkaa. Vuonna 1975 presidentti Urho Kekkosen täyttäessä 75 vuotta otettiin käyttöön Kekkosen muotokuvalla varustettu 500 mk, jonka suunnitteli taiteilija Paavo Huovinen. Vuoden 1963 setelisarjaa ehdittiin muokata ja täydentää ennen vuoden 1986 kokonaisuudistusta.
Vuoden 1986 setelisarjaan lisättiin vuonna 1991 Litt. A -painos väärentämisen estämiseksi. Setelien etusivuille otettiin uusia varmuustekijöitä. 10 markan seteli kuitenkin jätettiin ennalleen. Tämän setelin tilalle tuli 10 markan metalliraha vuonna 1993. Tuolloin otettiin käyttöön 20 markan seteli. Kuva-aiheina ovat kulttuurin eri alojen merkkihenkilöt.
Suomalaiset markkakauden setelit muodostavat ainutlaatuisen, taiteellisesti korkeatasoisen, maamme eri vaiheista kertovan monipuolisen kokonaisuuden. Keräilijät ja numismaatikot tekevät myös arvokasta kulttuurityötä "pelastaessaan" kansan käytössä olleita markkakauden seteleitä. taideteoksia, tulevienkin sukupolvien ihailtavaksi ja muistoksi kansamme 140 vuoden vaiheilta.
Raimo Vänskä
pk-numismaatikot.fi