plootujen puhdistus

[erja]

Löytyi pellosta muutamia plootuja, jotka tietenkin ovat multaisia ja hapettuneita. Mitenkähän ne olisi viisainta puhdistaa ja kuuluuko pintaan jäädä hapettuma vai olisiko hyvä saada niihin alkuperäinen kuparin kirkkaus ? Multahan lähtee kätevästi pedellä pesemällä.

[JaniO]

Älä missään nimessä koita saada esiin alkuperäistä kuparin kirkkautta. Mullan voit pestä pois, mutta älä muuta tee.

[erja]

Oletko sitä mieltä, ettei kuparin väriä tule saada esiin ? Hapettuma on kuitenkin ikävän näköinen ! Voisiko ajatella kaataa kiehuvaa vettä plootujen päälle ? Näinhän poistetaan akun navoista hapettumaa. Yhteen plootuun oli kyntöaura tehnyt takapuolelle pienen naarmun ja tästä kohdasta kupari kiiltää upeasti.

[antti r]

Oletko sitä mieltä, ettei kuparin väriä tule saada esiin ? Hapettuma on kuitenkin ikävän näköinen ! Voisiko ajatella kaataa kiehuvaa vettä plootujen päälle ? Näinhän poistetaan akun navoista hapettumaa. Yhteen plootuun oli kyntöaura tehnyt takapuolelle pienen naarmun ja tästä kohdasta kupari kiiltää upeasti.

Usko nyt vain Jania. Et halua nähdä, minkälaisia niistä tulee kun alat enemmänkin jynssäämään! Juoksevalla vedellä enimpiä tomuja pois ja kuivaus esimerkiksi käsipyyhkeellä painellen (ei mielellään hinkkaamista), mutta en henkilökohtaisesti suosittele muuta. Kauneus toki on katsojan silmässä mutta patinoituneet ovat yleisesti huomattavasti suuremmassa suosiossa kuin pilalle putsatut ja keräilyarvokin tippuu olemattomiin suhteessa "peltokuntoisiin".

Näistä kannattaa muuten ilmoittaa löytöpaikka, määrät, vuosiluvut ja nimellisarvot (esim. 2 daler v. 1234 x 2 jne) Museovirastolle tai edes jollekin tällaisia tietoja keräävälle taholle. Löytöpaikka on ollut usein tapana ikuistaa tarkasti viemällä löytäjä seisomaan kyseiselle paikalle ja ottamalla kuva josta näkee selkeästi että mistä alueesta on kyse.

Laita nyt kuitenkin vielä kuvaa niin saavat viisaammat kertoa mielipiteitään että kannattaako puhdistaa ja jos, millä. Esimerkiksi vesipesussa, hapossa ja hiekkapuhalluksessa on jo aika suuret erot, joten sinuna en tekisi levyille mitään ennen perusteellisia ohjeita ja luetun ymmärtämistä.

[Coin]

Näistä kannattaa muuten ilmoittaa löytöpaikka, määrät, vuosiluvut ja nimellisarvot (esim. 2 daler v. 1234 x 2 jne) Museovirastolle tai edes jollekin tällaisia tietoja keräävälle taholle. Löytöpaikka on ollut usein tapana ikuistaa tarkasti viemällä löytäjä seisomaan kyseiselle paikalle ja ottamalla kuva josta näkee selkeästi että mistä alueesta on kyse.

Tätä virhettä älä mene tekemään. Parhaimmassa tapauksessa virasto vie plootut mennessään, koska heillä on oikeus ottaa kaikki yli 100 vuotta maasta löytyneet vanhat esineet. Usein kyllä jättävät, mutta jos on harvinaiseksi lueteltava niin kyllä lähtee. Hiljaa vaan ja omaan kaapin nurkkaan piiloon.

Mutta kuten edellekin, älä missään nimessä mene putsaamaan josset halua hävittää niiden arvosta noin 90 %. Vesipesu ja maksimissaan pumpulin kera apteekin asetonia ja huolellellinen kuivaus vesipesun jälkeen.

[JaniO]

Tätä virhettä älä mene tekemään. Parhaimmassa tapauksessa virasto vie plootut mennessään, koska heillä on oikeus ottaa kaikki yli 100 vuotta maasta löytyneet vanhat esineet. Usein kyllä jättävät, mutta jos on harvinaiseksi lueteltava niin kyllä lähtee. Hiljaa vaan ja omaan kaapin nurkkaan piiloon.

Tällaiset kommentit kannattaa aina jättää huomioimatta. Lain rikkomista ei julkisesti ainakaan kannata lähteä foorumeilla huutelemaan. Huomautan lisäksi, että Museovirasto ei ota, vaan lunastaa ne löydöt, jotka he katsovat, niin tärkeiksi yhteisen kulttuuriperinnön kannalta, että ne täytyy lunastaa julkisiin kokoelmiin.

Ilmoitus kannattaa aina tehdä joko oman alueen maakuntamuseoon tai sitten suoraan Museovirastoon. Tuskin lunastavat plootut, vaan ottavat tiedot löytöpaikasta arkistoon, jotta tietoa voidaan käyttää esim. numismaattiseen tutkimukseen. Rahakammiolla on käsittääkseni jopa ne kaikista harvinaisimmat kokoelmissaan, joten tuskin lunastavat löytöäsi ja jos lunastavat, niin saat kyllä reilun hinnan löydöstäsi.

[erja]

Ei museovirastoa plootut kiinnosta, löytöpaikka kylläkin. Nykyisin laki menee kyllä niin, että ainoastaan esihistorialliset löydöt ovat lunastettavia lain mukaan, joten plootut eivät tällaisia ole. Lisäksi ei minun oikeustajuun kyllä mene se, että joku ottaisi suvulle vuosisatoja kuulunutta omaisuutta, joka on ajan tavan mukaisesti säilytetty maanalla. Onhan tietenkin korrektia tehdä ilmoitus tämän tyyppisistä löydöistä, ongelmaksi vaan äkkiä muodostuu piipparimiesten tulva löytöpaikalle etsimään "löytämättä jääneet" aarteet.

Itse plootuthan on tätä pientä hapettumaa lukuunottamatta säilyneet hyvin, paitsi yhden kulmasta on joskus, joku ottanut "vaihtorahaa" eli pienen siivun. Vesipesu tuo kaikki leimat hienosti esille, mutta olen vaan jossain kuvissa nähnyt oikein kiillotettuja plootuja... ts olin vain kiinnostunut lähinnä ajatuksena onko tehopuhdistuksessa mitään järkeä.

Monesti näihin plootuaarteisiin liittyy myös perimätietoa ja tarinoita, niin myös näihin. Tiedossa oli, että plootuja olisi ollut hevoskuormittain 1800 luvulla, mutta kukaan kertojista ei niitä ollut nähnyt, joten oletettavaa oli myös, että ne olisi haudattu. Nyt vaan ihmetyttää missä ne loput ovat, kun ei noita vielä ole löytynyt kymmenittäin, useita kuitenkin.

[Coin]

Tällaiset kommentit kannattaa aina jättää huomioimatta. Lain rikkomista ei julkisesti ainakaan kannata lähteä foorumeilla huutelemaan.
....
Rahakammiolla on käsittääkseni jopa ne kaikista harvinaisimmat kokoelmissaan, joten tuskin lunastavat löytöäsi ja jos lunastavat, niin saat kyllä reilun hinnan löydöstäsi.

Äkkiseltään googletettuna ja käsitykseni mukaan laki ei vaadi tekemään ilmoitusta omistamaltaan maapalalta löydettyjä esineitä... Rangaistavaa se tuskin on. Jos löydät pykälän niin kerro. Lisäksi Suomesssa on muitakin museoita kuin rahakammio. Uskon että kiinnostusta löytyy avauksen mukaisiin löytöihinkin.

Mikä on mielestäsi reilu hinta löydöstä? Tunnearvon, keräilyn vai oman mielen mukaan. Kuulopuheiden perusteella olen kuullut että palkkiot ovat lähestulkoon luokkaa "kädenpuristus" ja argeologeja maille mellastamaan. Millä hinnalla itse luopuisit ja onko linkittää esimerkkitapaus reilusta korvauksesta

[JaniO]

Näiden mukaan mennään ja toimitaan:

http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/esin ... /mita_teen

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1963/19630295

Muinaismuistolain kohdalla kannattaa huomioita, että se ei määrittele ikää.

Ainahan joku omistaa maan, josta löytö tehdään. Jos omistat metsän täynnä rautakakautisia röykkiöitä, niin luuletko omistavasi ne ja niiden sisällön?

Kuulopuheet kannattaa jättää omaan arvoonsa. Tuttavani löysi puolikkaan Æthelredin hopeapennyn viimevuonna piipparilla. Se lunastettiin n. 300 eurolla. Kyseisellä summa ystäväni sitten osti ulkomailta vastaavanlaisen kokonaisen kolikon lunastetun tilalle. Minun mielestäni ihan reilu summa?

Ja arkeologit eivät tule pellolle mellastamaan. Arkeologit ovat kiinnostuneita kulttuurikerroksista, eivät varsinaisesti esineistä. Pellolla kult.kerrokset on myllätty jo sata vuotta sitten pilalle, joten kaivauksia on turha pelätä. Poikkeustapauksen muodostavata ainoastaan jos sieltä joku viikinkiaikainen hopea-aarre löydetään. Tällöinkin valtio korvaa kaikki taloudelliset haitat.

[karhu]

Kyllä museo on noista kiinnostunut ja olet ilmoitusvelvollinen.